Timo on taitava tokoeläin

Kylläpäs nyt tapahtuu asioita ensimmäistä kertaa tässä blogissa: ensin tein ensimmäisen haasteen, sitten kirjoitin ensimmäisen tervetuloa-tekstin ja nyt sitten (tietääkseni) teen ensimmäistä kertaa toista postausta samana päivänä. Pohdin pitkään ja hartaasti otanko Timon vai Nanan mukaan treeneihin, mutta päädyin sitten kuitenkin ottamaan Timon. Tasapuolisuuden nimissä kävin kuitenkin Nanan kanssa kahdestaan lenkillä ja treenasin vähän tokojuttuja.  Treeneissä otin jopa kolme melkein onnistunutta ja julkaisukelpoista kuvaa.

Suureksi riemukseni treeniryhmäämme ilmestyi tänään treenaamaan uusi saku, ihan mahtavaa! Tykkään saksanpaimenkoirista enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä rodusta, oli mukavaa jutella Masin omistajan kanssa. Itse treenit menivät Timon osalta mielettömän hienosti, alun ohitusharjoitukset sujuivat siltä kuin vettä vaan. Tietysti palkkasin sitä aika paljon, mutta koko ajan se lönkytteli hihna löysällä eikä edes vinkunut kuin pari kertaa. Käskytetty seuraaminen sujui myös, varsinkin maahanmenot olivat ihan mielettömiä. Ikävä kyllä pari kertaa Timo ehti nousta ennen kuin ehdin palkata, mutta ehkä se jonkun kerran tajusi mitä yritin vahvistaa.

Luoksetulojakin otin muutaman: ensimmäinen oli ihan täydellinen. Jäi kiltisti paikalleen, istui siinä kunnes huusin, tuli vauhdilla riittävän lähelle ja oli innokas. Olisi pitänyt vaikkapa jättää siihen, pitää vähän taukoa tai jotain, mutta ei ei. Jätin kierroksilla olevan koiran istumaan ja lähdin tarpomaan kymmenen metrin päähän. Jokainen joka on joskus treenannut nuoren koiran kanssa tokoa voi kyllä arvata, että sieltähän se sinkosi ennen kuin ehdin kutsua... Otin sitten yhden vielä ihan lyhyellä matkalla, vauhtia ei enää ollut mutta malttoi kuitenkin odottaa että kutsuin. Anna ja Loki olivat ystävällisesti häiriönä siinä luoksetulolinjan vieressä kahdessa ekassa luoksetulossa, Timoa ei haitannut yhtään.

Paikallamakuu oli SUPER! Kaksi ja puoli minuuttia, Timo makasi koko ajan hiljaa paikallaan. Kävin tietysti palkkaamassa aika useinkin, varsinkin kun ympärillä muut eivät olleet ihan paikallaan, mutta SILTI hieno pentu. Kaikkein hauskinta on ettei sen kanssa ole ikinä edes kauheasti treenattu paikallaoloa, se vaan jotenkin sujuu. Ai että, tässähän tulee ihan sellainen olo että me vielä mennään möllitokokisoihin tänä syksynä :) Treenien loputtua vein Timon vielä koirapuistoon, siellä se mokoma jaksoi vielä painia Bella-lapinkoiran kanssa.

Timo on söpö kun se osaa isosta koostaan huolimatta todella nätisti ottaa pikkukoirat huomioon. Ei tarvitse yhtään pelätä että se jyräisi toisen, ja se usein laskeutuu toisen tasolle painimaan ja läiskimään tassuilla. Timolla on myös joku ihan erityislaatuinen kyky saada aina joku koira leikkimään kanssaan. Se osaa lukea muita koiria todella hienosti, esimerkiksi toisen koiran tarvitsee vain kääntää katse pois ja ottaa yksi askel sivuun ja Timo ymmärtää ettei sen seuraa nyt tarvita. Toisaalta on sitä kyllä sosiaalistettukin, tämänkin blogin alkuaikoja selaamalla voi huomata ettei ole sattumaa että Timo osaa käyttäytyä muiden kanssa.

Haluaisin todella paljon muuten mennä johonkin mätsäriin! Luulisi että kesällä niitä olisi vaikka kuinka, mutta ei ei. Ensi viikon keskiviikkona on ensimmäinen, mutta sinne sitten tosiaan menen. Minulla on ehkä vähän liian monta koiraa jotka haluan/aion ottaa mukaan, mutta onneksi minulla on ainakin yksi kaveri joka on lupautunut mukaan. Mukaan lähtevät varmasti Timo ja Nana, sekä minulla silloin hoidossa oleva vehnäterrieriuros Vili. Lisäksi Tarmo saattaa olla silloin kotona, ja silloin se tulee ihan varmasti mukaan. Siitä voi tulla aika hauskaa... Jos saan vielä toisenkin kaverini mukaan, silloin aion oikeasti ilmoittaa kaikki nuo koirat mukaan!

Pidän itseäni suhteellisen hyvänä koirarotujen tuntijana, mutta alla olevan koiran rotua en kyllä ikinä olisi arvannut. Se on nimittäin bretoni! En ole koskaan kuullut että niitä on tuonkin värisinä... Suloinen otus joka tapauksessa. Haha minun piti lähteä jo eilen takaisin tallille asumaan, mutta täällähän minä edelleen istun... Torstaina menen sinne kyllä ihan ehdottomasti, mutta on mukavaa olla välissä muutama päivä kotona ilman mitään velvotteita.

Mistä näitä novascotiannoutajia tänne blogiin oikein tulee?! :D Treeneissä oli mukana tämä kaunis Mindi-neiti, ja se oli vielä lopuksi puistossakin. Jotta tämä postaus ei olisi liian looginen, voisin loppuun vielä luetella mukana olleet koirakot: Anna ja australianpaimenkoira Loki, Tanja ja saksanpaimenkoira Masi, Heidi ja sekarotuinen Java, Sirke ja kultainennoutaja Peppi, ja suomenlapinkoira Bella omistajansa kanssa jonka nimi jäi minulle mysteeriksi. Toivottavasti en unohtanut ketään!