tiistai 14. heinäkuuta 2015

Why I'm still here, or where could I go

Täällä taas! Viime viikolla walesinspringerspanieli Charlie oli meillä hoidossa, siitä minulla on vain tuo yksi kuva. Trimmasin pikkuwalesin, siitä tuli aika hauskan näköinen. Charlien kanssa meni kaikki hyvin, se on mainio koira.


Täällä on ollut jo pidempään hoidossa serkkujeni jackrusselinterrieri Tiiti. Tiiti ja Charlie olivat viikon verran samaan aikaan täällä, se sujui yllättävän kivuttomasti. Kiersimme niin Nuuksiota, Oittaata, kuin Porkkalanniemeäkin. Sain Tiitin omistajilta auton lainaan, joten päivämatkustelu on sujunut mitä mukavimmin. Minulla on ollut lenkeillä apukäsinä äiti, sisko, kaverini Elina ja jopa tätinikin. Ajoin muutaman kerran myös pelkästään Nanan, Tiitin ja Charlien kanssa Nuuksioon. On ihanaa samoilla metsässä omaan tahtiin hauskojen koirien kanssa. Kävin myös Jyväskylässä mummon luona, Tiiti pääsi sinne mukaan.



En kantanut kameraa mukana näillä reissuilla. Mielenkiintoni blogin kirjoittamiseen, koira-aiheisista tekemisistäni raportoimiseen ja kuvaamiseen on kadonnut täysin. En silti ole hetkeäkään (tai ainakaan pitkää hetkeä) harkinnut blogin lopettamista. Huomasin vasta nyt, että oikeastaan koko vuonna 2015 en ole juurikaan jaksanut kirjoittaa. Täällä on kuitenkin niin pitkältä ajalta tärkeitä asioita ja kuvia muistona, etten näe syytä miksen pitäisi blogiani hengissä - vaikka sitten harvemmalla päivitysvälillä.



Kirjoitin tänä keväänä ylioppilaaksi, mutta ovet Helsingin yliopistoon eivät auenneet minulle tällä yrittämällä. Voi olla, että haen ensi keväänä uudestaan sinne, tai sitten en. Kaikki on auki tulevaisuuteni suhteen, mutta saa onneksi ollakin. Mitä luultavimmin aion asua kotona, ja hakea jotain töitä. Tähän mennessä kesä on ollut melko utuinen, mutta suurilta osin varsin miellyttävä kokemus. Olen lähdössä ensi viikon tiistaina Saksaan käymään, ja norfolkinterrieri Cola tulee meille pariksi viikoksi lomailemaan.


Nanan nivelrikko on pysynyt Rimadylin avulla oireettomana, ja se on ollut reippaana mukana kaikilla retkillämme. Vanhuskoira jopa leikki Charlien kanssa, olen niin onnellinen ettei Nana ainakaan vielä vaikuta kovasti kärsivän nivelrikostaan.