Ja taas mennään!

Onnellisten sattumien kautta sain itselleni kokeiluun käytetyn järkkärin, jonka olen nyt ostamassa. Kyseessä on todella hyvä kamera, Nikon D300s ja objektiivikaan ei ole mikään ihan turha, Nikkor 50mm f/1.4. En ehtinyt kovinkaan kauan olla ilman kameraa, mutta kyllä sitä alkoi jo kaipaamaan. En todellakaan osaa vielä käyttää uutta kameraani, eikä minulla ole edes manuaalia siihen vielä. Joitain kuvia olen kuitenkin jo räpsinyt näinä muutamina päivinä, jotka kamera on minulla ollut.

Ihan kamalaa kun on näin hyvä kamera! Nyt en voi syyttää enää kuin ihan vain itseäni huonoista kuvista :D No, harjoittelua vaan, kyllä tästä vielä hyvä tulee. 

Minulle ja Nanalle ei kuulu oikeastaan mitään ihmeellistä, ihan normaalia arkea vain. Juoksemisen olemme aloittaneet, jospa molempien lihaskunto vähän alkaisi parantua tai vaikkapa vararavintoa kropasta häviäisi. Tänään meidän piti mennä mätsäriin, mutta se jäi koska kotiuduin musikaalimme mahtavasta ensi-illasta vasta kahden aikaan. Viisaana ihmisenä kävin vielä lenkillä koiran kanssa, puhuin kaverini kanssa puhelimessa ja lopulta pääsin vasta kolmen maissa nukkumaan. Niinpä en tosiaan aamulla herännyt tarpeeksi ajoissa, että olisin päässyt mätsäriin.

Tällaista tänään, toivottavasti ehdin postailemaan, vaikka koulujuttujen kanssa onkin todella kiireistä. Miten juuri sinun/koirasi kevät on sujunut? :)

Blogi jää tauolle

En ole vielä ihan varma tästä, mutta hyvin vahvasti näyttää nyt siltä, että blogi jää tosiaan tauolle. Tänään olin Koneen kentällä mätsärissä Nanan ja Opas Alfin kanssa, ja joku vatipää varasti kamerani sillä aikaa kun olin Nanan kanssa kehässä. Outoa oli se, ettei varkaalle kelvannut vieressä ollut lompakkoni jossa oli 50€. Alfi oli siinä ja kaikki muutkin kamani olivat vieressä, ja kehästä oli  vieläpä suora näköyhteys tuohon kohtaa. Enhän minä nyt kuitenkaan koko ajan ehtinyt kyttäämään kamoja kun piti keskittyä Nanaan, joten näin valitettavasti kävi.

Taloudellisesti tuo nyt ei ollut kova pala, koska kamera oli jo suhteellisen iäkäs, eikä itseasiassa ollut onneksi edes muistikorttia sisällä. Ärsyttää vain se käytännön seikka, ettei minulla nyt ole kameraa. Niinpä mitä luultavimmin laitan tämän bloginkin tauolle siihen asti kunnes kamera löytyy. En kuitenkaan lyö mitään lukkoon, kenties intoudun kirjoittamaan jotain ja vaikkapa lisäämään vanhoja kuvia joukkoon. Katsotaan nyt. Mutta eilen, lauantaina, Alfi tuli meille hoitoon, ja nyt kohta käyn viemässä sen kotiin. Tässä kuvasarja siitä mitä olemme tehneet. Kävimme Sellossa bussilla, ja lisäksi olemme koirapuistoilleet. 

Mätsärissäkin kävimme ja siellä sujui ihan hyvin kaikki, vaikka koirat eivät tällä kertaa sijoittuneetkaan. Sattuneista syistä sieltä minulla ei ole kuvia. Mutta tässä nämä kuvat :)

Näin tällä kertaa. Jos jollain on myydä järjestelmäkameraa (mallista en vielä ole ihan päässyt yksimielisyyteen pääni sisällä jylläävien äänien kanssa), otan mielelläni tarjouksia vastaan! Joko tänne blogiin, tai sitten sähköpostiini llinjama@gmail.com. Ja joo onhan niitä vaikka mitä myytävinä eri palstoilla, mutta en tosiaan tiedä vielä minkä kameran haluan, niin paha mitään mennä ostamaan. Myös mielipiteitä eri järkkäreistä otetaan vastaan! Tuo varastettu ensijärkkärini oli siis Canonin EOS 1000D, enkä toista sellaista kyllä varmaankaan aio hankkia.

I think we'll be friends forever because we're too lazy to find new friends

Joopa joo, en sitten palannutkaan eilen asiaan, kuten suunnittelin. Tässä kuitenkin tiistai-illalta muutama Elinan ottama kuva superihanasta vastatrimmatusta Nanasta. Trimmauspaikkana toimi Ainiku, ja oman kokemukseni perusteella voin suositella paikkaa lämpimästi. Trimmaaja osasi todella asiansa ja oli todella kärsivällinen Nanan kanssa.

Tajusin ettei minusta ja Nanasta ole julkaistu eikä oikein edes olemassa mitään muita kuin sad naamakuvia. Tämä erhe saatiin korjattua. Joskus kun on vähän valoisampaa pitää yrittää saada jotain tokoilumateriaaliakin tänne, tässä nyt pari sivullaistumiskuvaa ensialkuun. Tuossa toisessa kuvassa Nanu on mielestäni ihan huippusöpö, niiin hyvin kontaktissa.

Keskiviikkona innostuin taas vaihteeksi valokuvaamaan Nanaa, inspiroituneena hienosta sumusta ja trimmatusta koirasta. Olen näihin kuviin kyllä oikein tyytyväinen.

Siirryimme Nanan kanssa puistolle, ja sinne tulikin vanha tuttumme Tico omistajineen. Otin Ticosta ihan pari kuvaa, ja yksi niistä sattui onnistumaan näinkin hyvin! On se Tico kyllä komia koira.

Seuraavaksi puistoon saapui unkarinvizla Bàtor omistajansa ja hoidossa olevan siskonsa kanssa. En nyt kuollaksenikaan muista mikä sen siskon nimi oli, jotain S-alkuista kenties. Tico ihastui tähän neitoon tietysti ja ei sallinut kenenkään muun tulla lähelle :D Välillä vizlat saivat kuitenkin leikkiä kahdestaankin.

Everybody was Kung Fu Fighting

Ai kamala, huomenna olen menossa tekemään iltatallia Wäiskin tallille, saa nähdä mitä siitä tulee. Lauantaista sunnuntaihin Opas Alfi on meillä hoidossa, ja sunnuntaina suuntaamme Nanan ja Alfin kanssa Klaukkalaan mätsäriin, varmaankin Elinan tai jonkun saan myös mukaan. Mutta palatkaamme taas asiaan!

Muodonmuutos!

Nana kävi tänään trimmattavana, ja koki todellisen muodonmuutoksen. Palaan asiaan huomenna, mutta tässä nyt yksi kuva ikään kuin teaserina, stay tuned!

Mätsärireissu ja muutaman päivän kuulumiset

Kamerani oli Dinon omistajan kämpillä muutaman päivän, enkä halunnut kuvatta kertoa viimeaikaisista toimistamme, joten postauksen väsääminen on jäänyt tähän päivään. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Perjantaina kävin Tikkurilassa Nanan kanssa, kävimme hakemassa blogikirppikseltä ostamani kengät. Ajattelin ettei matkasta tule mitään. Pari viime kertaa kun olen matkustanut bussilla Nanan kanssa, se on vinkunut ja ollut tosi rasittava. Vaan ei perjantaina! Annoin sille kyllä menomatkalla molemmissa junissa (ensin Leppävaarasta Pasilaan, ja sitten Pasilasta Tikkurilaan) pureskeltavaksi luun, se tietysti auttoi. Mutta palatessamme en lahjonut Nanaa lainkaan, mutta se käyttäytyi silti hienosti. 

Kun nyt olimme kerran liikkeelle lähteneet, menimme saman tien vielä Helsingissä lenkille. Olin juuri edellisenä päivänä kävellyt hyvän ystäväni kanssa Töölönlahden ympäri ja nähnyt kuinka monet koiranomistajat juoksuttivat siinä jäällä koiriaan vapaana. Niinpä päätin tehdä samoin, ja annoin Nanan pinkoa vapaana mikä sitä suuresti ilahdutti. 

Kun Nana oli saanut juosta vapaana, teimme vielä Finlandia-talon vieressä lyhyen rallytokotreenin, Nana oli hieno! Paluumatka sujui rauhallisissa merkeissä ja kaikenkaikkiaan olin todella tyytyväinen Nanaan. Varsinkin kun välillä tuntuu ettei sen kanssa onnistu mikään ja että olen onnistunut sen koulutuksessa, tuntuvat tällaiset onnistumiset erityisen ilahduttavilta.

Lauantaina minulla oli KOULUPÄIVÄ, ja kesti melkein puoli viiteen ennen kuin olin kotona. Koulussa oli kyllä todella antoisaa, koska meillä oli musaproduktiotreenit joissa oli hauskaa. Illalla olin ala-astekavereiden kanssa Raxissa syömässä, ja illalla vielä hengailin parhaan kaverini Elinan ja tämän poikaystävän kanssa, vietimme loppuillasta jonkunaikaa Dinon omistajalla. Oikein onnistunut ilta :)

Elina <3

Minä junassa ah-niin-ihanan näköisenä :D 

Sunnuntaina teki vähän tiukkaa päästä ylös, mutta se onnistui kuin onnistuikin. Suuntasimme Viikkiin kevään ensimmäiseen mätsäriin mahtavalla porukalla; edellä mainittu kaverini Elina, tietysti Nana ja berninpoika Timokin pääsi mukaan. Päivä oli erittäin onnistunut molempien koirien osalta: Dino osasi olla nätisti näyttelypaikalla ja nukkui rauhassa aina kun jätimme sen yksin odottelemaan. Nana taas oli kehässä HIENO, ja tuomarin mukaan hienojen liikkeidensä ansiosta punaisen nauhan arvoinen.

Minulla ei ollut kameraani mukana, kun se tosiaan oli siellä Dinon omistajan kämpillä, mutta onneksi ihana Laura otti pari hienoa kuvaa Nanasta kehässä. 

© Laura Niska

© Laura Niska

Elinakin sai iPhonella pari kuvaa napattua kehästämme, niissä näkyy kilpakumppanimmekin.

Punaisten kehää odotellessamme kävimme muutamaan otteeseen viereisellä pellolla juoksuttamassa koiria vapaana. Ostimme tietysti myös makkaraa buffetista. Vähän meinasi vilu tulla, mutta onneksi aurinko kuitenkin paistoi, eikä lumisade ehtinyt alkaa.

Punaisten aikuisten kehä oli (kuten kuvasta näkyy) aika täynnä, ja sieltä meidät tiputettiinkin heti kättelyssä. Se ei kyllä tosiaan haitannut, koska Nana oli onnistunut esiintymään niin, että olin siihen todella tyytyväinen. Mätsäristä jäi senkin takia hyvä fiilis, koska tuomari oli niin huippumukava, tarjosi namiakin Nanalle ja oli oikein ammattitaitoinen.

Tässä vielä loppuun kuva iloisesta mätsäriseurueestamme.