Onnistunut treeni, parempi mieli

Nyt olen jokseenkin parantunut ja täten palannut takaisin koirien kanssa touhuilun ääreen. Eilen kävimme rallytokotunnilla Nanan kanssa, se oli toinen kerta. Ensin treenasimme sivulletuloa, huomasin kauhukseni ettei Nana osaa sitä kunnolla. Tai no siitä edestä se osaa kiepsahtaa tuurilla suunnilleen sivulle, mutta ei aina, ja jos osaa niin yleensä se tulee vinoon. Takaa se ei ole ikinä kiertänyt, ja niinpä treenasimme sitä. Ehdimme niin pitkälle, että aloin jo liittää toimintoon sanaa "kierrä". Kotiläksynä täytyy treenata käsiapujen häivyttämistä tuosta sivulletulosta. 

Harjoittelimme myös kahta kylttiä, johan oli hauskaa! Ihan perusjuttuja, eli istumista ja maahanmenoa, mutta eihän tuo raukka ikinä sivulla ole joutunut maahan menemään... Nana teki aika hyvällä vireellä hommia, mutta aina kun se ei tajunnut mitä siltä pyydettiin, se alkoi huitoa minua tassulla. Tauoilla sen on aina ollut hankalaa rauhoittua, ja tällä kertaa annoinkin sille possunkorvan järsittäväksi aina siksi aikaa kun piti levätä. Se toimi hyvin, Nana makasi rauhassa paikallaan ja mutusti possunkorvaa. Treeneistä jäi oikein hyvä mieli. Ainoa mikä ärsyttää on se, ettei vielä ole tarpeeksi sula maa että viitsisin pyörän kanssa lähteä matkaan. No, ensi viikolla tunti jää välistä trimmauksen takia, joten eiköhän sitten jo ole tarpeeksi sula maa pyöräilyä varten.

Tänään minulla ei ollut koetta, joten lähdin aamulla rauhassa Nanan kanssa valumaan kohti Dinon kämppää. Matkalla kävimme puistossa, ja Ira sattuikin omistajineen olemaan siellä. Juttelimme hyvän aikaa ja heittelin Nanalle lelua. Se alkaa hallita jo todella hyvin puiston ympäri kiertämisen, kunhan saan lainaan videointimahdollisuudella varustetun järkkärin niin koitan bloginkin puolelle saada todistusaineistoa. Mutta lyhyesti selitettynä heitän Nanalle puiston taakse metsään lelun, päästän Nanan portista ulos ja se kiertää metsään hakemaan lelunsa.

Kun pääsin Nanan kanssa vihdoin Dinon luokse, laitoin Nanan sisälle ja lähdin Dinon kanssa kiertämään lyhyehkön lenkin. Sitä ei nyt lenkitetä kovin paljoa, koska sen tassussa on jotain häikkää joka ei ole vielä selvinnyt. Dino käyttäytyi lenkillä oikein mallikelpoisesti, mutta toisaalta kello oli arviolta 11 aamulla, eikä ketään muuta siis ollut liikkeellä. Otin muutaman kuvan Dinosta ja harjoittelin sen kanssa minimaalisesti paikallaoloa, hyvin sujui kaikki. Harmi ettei Timon ihan äärettömän katu-uskottava panta oikein pääse oikeuksiinsa noissa kuvissa, täytyy yrittää joskus ottaa parempi kuva missä se näkyy.

Tein suuren urotyön ja pesin Timon Helläpesulla. Se olikin aikamoinen urakka, varsinkin kun otus ei pahemmin arvostanut pesuideaani. Sain sen kuitenkin pestyä, ja reilun tunnin päästä föönattuakin. Siitäkään pikkumies ei pitänyt, tärisi raukka oikein ja oli mahdollisimman säälittävä. Homma saatiin kuitenkin hoidettua, ja sitten Dinon omistaja palasikin jo kotiin. Joimme päiväkahvit ja keskustelimme maailman menosta, Dino leikki tyytyväisenä hienolla aktivointipallollaan. Siitä tuli kyllä ihanan pörröinen ja hyväntuoksuinen kaveri pesun jälkeen!

Pian Dinolle tulikin lähtö lenkille kun kaksi Dinoa ahkerasti ulkoiluttavaa tyyppiä tulivat hakemaan pikkumiehen lenkille. Olen alkanut huomaamaan Nanasta, että se on VANHA. Okei, vappuna se täyttää vasta seitsemän, mutta kuitenkin. Se nukkuu nykyään paljon enemmän, malttaa paremmin eri tilanteissa olla kunnolla, nousee hitaammin ylös paikaltaan ja on muutenkin hitaampi kuin ennen. Tästä riemastuneena olen tietysti alkanut suunnitella toisen koiran hankkimista vaikken sellaista todellakaan ole vielä hankkimassa. Whippet voisi olla hauska! Oh well, otin vanhuksestakin sisällä muutaman kuvan.

Sitten lähdettiinkin Nanan kanssa lenkille, ja räpsin siitä taas ihanasta auringonpaisteesta insipiroituneena noin miljoona kuvaa, tässä onnistuneimmat. Ai että, minun tekisi niin paljon mieli kuvata muiden ihmisten koiria, ihan vain valokuvaamisen takia. Totta kai Nanan kuvaaminen on kivaa ja plääplääplää, mutta olisi vaihtelun vuoksi hauskaa päästä kuvaamaan muidenkin koiria. Jos joku haluaa koiransa malliksi, ottakaa ihmeessä yhteyttä blogin kautta tai sähköpostilla osoitteeseen llinjama@gmail.com :) 

Äsken vielä treenasin Nanan kanssa pihalla rallytokojuttuja ja heittelin/piilotin sille puukapulaa. Nana on kyllä niin suloinen kun se innostuu ihan täysillä tekemään mitä vain juttua mistä itse satun innostumaan. Paitsi että kun meidän piha ei ole ihan vielä sulanut, oli kyynärpäiden laskeminen maahan Nanasta vastenmielistä. Kävimme tekemässä vielä (kuivalla) tiellä muutaman maahanmenon ja kaikki sujui hyvin. Huomenna minulla on saksankoe enkä osaa (lukemisesta huolimatta) mitään, tosi hauskaa. No, koeviikko on melkein ohi, kyllä tämä tästä.