Joo-o. Eilen kävin parin tunnin iltalenkillä Nanan kanssa, ja se oli kyllä paras lenkki pitkään aikaan. Nana kulki melkein koko lenkin vapaana, ja totteli hienosti. Pari kertaa tuli vieras koira yht'äkkiä mutkan takaa, mutta Nana tuli joka kerta ripeästi luokse kun kutsuin sitä. Käytiin kahdessa eri koirapuistossa, ja molemmissa Nana osasi käyttäytyä.
Yleensä en laita sitä vieraiden koirien kanssa, koska se ei erityisemmin niiden seurasta nauti. Eilen kuitenkin päätin näin tehdä, ja kaikki sujui aivan oppikirjan mukaan. Ensin meidän lähipuistossa N jopa leikki yhden berniuroksen kanssa, johon olemme pari kertaa törmänneet. Sitten toisella puistolla jonkun aikaa kahdestaan tokoiltuamme seuraan liittyi kultainennoutaja, joka osoittautui nartuksi ja vieläpä saman ikäiseksi kuin Nana! Ensin Nana pelkäsi sitä, ja vähän karvat pystyssä koitti rähistä, ja olin jo aikeissa viedä sen pois puistosta. Kultsun omistaja kuitenkin otti asian huumorilla, ja pyysi meitä jäämään. Onneksi pyysi, koska hetkeä myöhemmin Nanu rauhoittui jo, ja olimme puistossa ainakin puoli tuntia ilman minkäänlaisia rähinöitä. Jäi tosi hyvä fiilis tuosta lenkistä, hieno Nana!
Tänään olikin sitten vähän toisenlainen meno... En edes tiedä oikein miksi, mutta jotenkin Dino ja VARSINKIN Nana onnistuivat oikein huolella molemmat ärsyttämään minua. Lenkin alussa molemmat kiskoivat kuin hullut, en saanut niihin mitään kontaktia. Vastaan tuli pikkuinen jackrussel, jonka tiedän olevan hieman räksyttävää tyyppiä. Siispä otin Dinon lyhyemmälle hihnalle ja tungin Nanan naaman täyteen nappuloita, ja ohituksesta selvittiin. Kuitenkin niityllä molemmat koirat olivat taas aivan täysin vailla minkäänlaista kontrollia. Ne poseerasivat kyllä paikallaan niin kauan kun käskin, mutta heti vapautuksen jälkeen sinkosivat molemmat ties minne, haukkuivat kuin hullut ja olivat vaan todella rasittavia.
Nyt en enää meinaa edes saada ihan kiinni siitä mikä minua päivällä niin kovin ärsytti, mutta nyt ainakin tuli hymy huulille kun tuota seuraavaa kuvaa katsoin. Jotenkin voisin erittäin helposti kuvitella tuon hääkuvana, kukkakimppu ja huntu vain puuttuvat! Joopa joo :D
No puistolla oli molemmilla joku ihmeellinen haukkumisvimma. Kaikki ohikulkijat täytyi yhdessä haukkua, mutta myös silloin kun ei ollut ketään missään, molemmat koirat haukkuivat. Yleensä ne kyllä uskovat komentoa, mutta ei tänään. Koitin saada vielä kuvattua koiria, mutta eihän siitä siinä niiden sinkoillessa ja räksyttäessä mitään tullut. Enää ne eivät edes pysyneet paikallaan käskystä, ja totesin ettei ole järkeä jatkaa kuvaamista. Annoin niiden sitten ihan rauhassa juosta ja sählätä, enkä pahemmin jaksanut edes puuttua niiden menoon.
Ilta onneksi kului huomattavasti mukavammissa merkeissä, nimittäin Haagan koirapuistolla Dinon kanssa. Olin facebookin teinikoiraryhmässä kysynyt Dinolle leikkikaveria, ja mitä sympaattisin, about vuoden ikäinen (?) Leo saapuikin paikalle. Leo on sekarotuinen, unkarinvizlan ja labradorin risteymä, ja todella herttainen tapaus. Puistolla oli tietenkin muitakin koiria, ja pari niistä vähän rähisi Leolle. Kyllä kävi sääliksi toista, varsinkin kun se on muutenkin niin kiltti ja arka koira.
Näistä kuvista sen verran, että oli jo niin pimeää kuuden jälkeen, ettei valokuvaaminen oikein onnistunut. Ainoa tapa millä näitä vähän edes kestää katsoa, on mustavalkoisuus. Mutta kovastihan nämä kohisevat ja ovat rumia, ei auta. Tahdoin kuitenkin jotain kuvia puistostakin vaikkeivat olosuhteet oikein olleet otolliset. Sääli ettei Leo sattunut yhteenkään kuvaan, se on nimittäin komea koira!
Dino sai kyllä hyvät leikit aikaiseksi jo alkuillasta Jaakon (kts. seuraava kuva) ja kumppaneiden kanssa. Kaikkein eniten minua huvitti se, että Dino tahtoi välttämättä leikkiä ensin tiibetinspanielin, ja sitten myöhemmin mäyräkoiran kanssa. Se ei taida ihan tajuta kokoaan, mutta aika hyvin se osasi pienempiä varoa. Heti kun Leo koetti mukaan leikkeihin, komennettiin se pois tiukoin katsein ja ärähdyksin muiden toimesta.
Jäimme Leon ja tämän omistajan kanssa vielä kahdestaan puistolle muiden lähtiessä, ja sitten Leo ja Dino alkoivatkin oikein hienosti leikkiä ja juosta. Ikävä kyllä siinä vaiheessa oli jo niin pimeää, ettei kuvaamisesta tullut mitään. Kun Dino ja Leo olivat jo jonkinaikaa painineet, ne rupesivat vähän jo rähisemäänkin keskenään. En usko, että kyseessä oli mitään väsymystä kummempaa. Tietysti komensimme koirat erilleen, mutta ne eivät enää uudestaan aloittaneet rähinää, eivätkä kyllä pahemmin leikkimistäkään enää.
Illalla vielä kun vein Dinon kotiinsa, kävimme meidän puistolla. Siellä oli naapurin tuttu Alfi-opaspentu, ja bokseriuros jonka muistan joskus kauan sitten nähneeni puistolla. Nana oli myös mukana, ja räksytti kyllä erittäin lahjakkaasti pojille. Olin juuri selin muihin koiriin kohti Nanaa komentaessani sitä, kun kuulin rähinää. Dino ja bokseri olivat alkaneet rähjätä. En nähnyt alkutilannetta, mutta bokserin omistajan mukaan hänen koirallaan on taipumusta rähistä tuntemattomille uroksille. Dino ei näyttänyt olevan moksiskaan tapahtuneesta, mutta kaksi rähinää samana iltana ei ole murrosikäiselle koiralle kyllä oikein hyvä saldo. Täytyy yrittää päästä mahdollisimman paljon muiden koirien kanssa sitä juoksuttamaan, ja toivoa ettei noita paljoa sattuisi. Onneksi kyseessä ei ollut kummassakaan tilanteessa mikään oikea tappelu.
Huomenna menen Dinon kanssa Koirakoulu Kontaktiin Kotikoiran ABC-kurssille. Dinon omistajan naapuri oli siellä koiransa kanssa, mutta koira päätti aloittaa juoksut ja niinpä he eivät kurssille voi enää osallistua. Saa nähdä miten Dinon kanssa sujuu koulu. Paikka ja kouluttaja ovat onneksi minulle tutut, joten eiköhän tästä selvitä.
