Keskuspuisto on hieno

Kävimme Tiian ja Sofin kanssa Keskuspuistossa lenkillä, oli ihan mielettömän mukavaa! Vili ja Nana ottivat Sofin hyvin vastaan, ja kaikki kolme viihtyivät yhdessä. Yllättävän hyvin Keskuspuistossa oli tilaa pitää koiria vapaana, poluilla ei tullut juuri ketään vastaan. Minulla oli vaihtelun vuoksi 18-55mm kittiobjektiivi mukana, ja kyllähän silläkin ihan hyviä kuvia saa. ISO-arvoa sai aika urakalla vääntää ylös, mutta toisaalta taas ei tarvinnut laukata viidensadan metrin päähän saadakseen kuvan. Alla Tiia ottamassa koirastaan kuvaa aivan überhienolla PUNAISELLA kamerallaan ;)

Ihan kauheaa, että tämä on Vilin viimeinen ilta :( Uskon kyllä että tapaan Vilin vielä, mutta silti nyt jo surettaa. Rehellisesti sanottuna yleensä olen huojentunut kun hoitokoira lopulta lähtee kotiinsa, vaikka kyseessä olisi vain lyhytkin hoitoaika. Vili ei kuitenkaan tunnu miltään hoitokoiralta, se on osa jengiä! Nanakin on ihan liikuttavalla tavalla kiintynyt Viliin, toivon tosiaan että se tulee vielä uudestaan tänne. En tiedä minkä verran Vili normaalisti syö, mutta omistaja mainitsi sitä tuodessaan, että Vili on huono syömään. Nyt se on tuhonnut yhdeksässä päivässä 2kg nappuloita, ei huono suoritus! En kuitenkaan huomaa että se olisi lihonut yhtään. Olisi ihan hyvä jos se saisi vähän lisää massaa, mutta toinen on liikkunut niin paljon ettei se kyllä ole päässyt yhtään lihomaan.

Kuka bongaa seuraavasta kuvasta oravan? Sofi taisi löytää kaksi oravaa lenkkimme aikana, Nana ja Vili eivät tajunneet kummastakaan mitään :D

Ylihuomenna lähden maalle, ja sunnuntaina suuntaan musaleirille. Blogiin on siis luultavasti tämän tiheän postausjakson jälkeen tulossa vähän tai vähän enemmänkin taukoa. Kuvia tulen kuitenkin ottamaan paljon, joten toivottavasti pääsen välillä postaamaan etteivät kirjoitukseni veny ihan mahdottomiin mittoihin.

Haluan muuten kiittää ihan kaikkia jotka tätä tekstiä nyt lukevat. Kyseessä on nimittäin Koiratädin ihmemaan 100. postaus, ja katselukertojakin on kertynyt 10 000, lukijoita 28. Tämä tuntuu ihan uskomattomalta, olen kiitollinen kaikille jotka ovat osoittaneet kiinnostusta blogiani kohtaan. Olen saanut blogin kautta uuden ystävän, olen saanut facebookia paremman kanavan laittaa kuviani esille, ja muiden antamat kommentit kuvistani ovat aiheuttaneet sen, että valokuvaus pysyy mielekkäänä. Blogini on ollut kanava purkaa tunteita, Dinon kasvutarina löytyy täältä ja jonkinasteista kehittymistä valokuvaajanakin on kai havaittavissa. Kiitos siis kaikille!

Ja tähän loppuun vielä kolme hauskinta hakusanaa joilla tänne on löydetty:

• koiran kanssa ei ole kivaa (ahaa kiva että tällä löytyy minun blogini :D)
• kuinka aasi ja hevonen tulevat toimeen (mitäköhän tietoa täältä tuohon liittyen löytyy?)
• marikan polttarit (anteeksi nyt mutta MITÄ.)