3.11.

Tänään on ollut erittäin hyvä päivä!

Ensin aamulla suuntasin katsomaan ystäväni Ronjan ratsastustuntia Veikkolaan, Stall Sandbackeniin. Voisin sanoa että kyllä kannatti! Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa löysin yht'äkkiä itseni ratsastustunnilta ihastuttavan Asterixin selästä.

Asterix <3

Asterixin ja minun ensikohtaamisella päädyin taluttelemaan Asterixia useaksi tunniksi ympäri tallin pihaa. Tuntuu olevan ennemmin sääntö kuin poikkeus, että Asterixin ja minun tieni kohtaavat odottamattomalla tavalla... No, tunti oli antoisa ja oikein opettavainen, toivottavasti pääsen mahdollisimman pian taas Mian tunnille :)

Tämänpäiväiseltä tunnilta iPhonekuva, © Ronja K. <3 :)

Iltapäivällä serkkuni Matilda tuli pitkästä aikaa käymään, tietenkin tavatakseen Dinon! Kävimme ensin hakemassa Dinon Nanan ja Matildan kanssa.

Alkuhidastelut kuuluivat tietenkin kuvioon.

"Siis meinaatko sä tosissas et MÄ kävelisin reippaasti eteenpäin? NO WAY."

Pian pentu onneksi pääsi vauhtiin. Metsäreitillä päästimme molemmat koirat irti ja ne juoksentelivat tyytyväisinä. Huippuälykäs laumanjohtajakoira kävi myös uiskenteluretkellä ojassa...

Kohta se on jo Nanan korkuinen...

Yksi ehdottomasti Dinon suurimpiin vahvuuksiin lukeutuvista ominaisuuksista on sen kyky suhtautua uusiin ihmisiin. Tätä mieletöntä (ihan itsekseen!) syntynyttä taitoa saimme tänäään Nanan ja serkkuni kanssa todistaa. Olimme kotikadullamme kävelemässä kohti kotiani, pentu sai olla vapaana. Meitä vastaan käveli kolme arviolta 17-vuotiasta nuorukaista. Pentu ohimennessään nuuhkaisi yhtä heistä ja oli jo jatkamassa matkaansa eteenpäin.

Eräs pojista kuitenkin kumartui pennun päälle rapsuttelemaan ja hellimään tätä. Pentu heilutti ystävällisesti häntäänsä ja otti rapsutukset vastaan. Ei puhettakaan hyppimisestä tai puremisesta! On se hieno. <3 Poikien mentyä ohi penturaukka jäi ihmeissään istumaan keskelle tietä ja alkoi paremman tekemisen puutteessa raapia pantaansa :D

Kutsuttaessa se ("tietenkin"... :D) vipelsi täyttä laukkaa luokse :)

Voin niin kuvitella pojat tuijottamassa tätä kuvaa ja hokemassa nananananananana leader! 

Kotipihalla koirat vielä leikkivät jonkinaikaa tyytyväisinä oloonsa.

Loppuilta sujui koiria hoitaessa; kampasimme, föönasimme, putsasimme korvia, rasvasimme tassuja ja niin edelleen. Ja koko iltana ei yksiäkään pissoja sisälle! Edistystä edistystä, pikku hiljaa ainakin :D

Huomenna (jos ei tule pieniä vihreitä miehiä taivaalta) suuntaamme Nanan kanssa mätsäriin Koneen kentälle. Luulen että menemme menomatkan bussilla ja kävelemme takaisin. Matka on kävelleen noin 45 minuuttia, eli juuri hyvä lenkki. 10.30. alkaa ilmoittautuminen ja 12 kehät, joten menemme paikalle 11.00, jotta emme joudu ilmoittautumisruuhkaan. Odottelua tulee mahdollisesti pitkäänkin kun tuomareita on sen verran vähän, mutta eihän se mitään!

Olemme muutamassa mätsärissä pyörähtäneet Nanan kanssa, tässä muutamia kuvia menneiltä reissuilta:

Sekarotuisten SIN-1! Muistan kuinka mua silloin ärsytti, oltais päästy BIS-kehään.
Mutta ei, siellä oli ulkomuototuomarit. Ehkä ihan hyvä vaan, oltais nolattu ittemme... ;)

Ainoa kerta kun saimme sinisen nauhan ja jäimme vaille sijoitusta, mutta hienoja kuvia sentään saatiin :D
Ja Nana käyttäytyi hienosti!
© Laura Niska

Nana oli PUN-2 Keravalla jonkun kerran, siellä oli tosi paljon koiria joten olin siitä ylpeä :D 

Tuolta samaisesta Keravamätsäristä. Ulkona satoi vettä ja oli kylmä. Pääsimme sateensuojaan, mutta koira oli viluinen.
Niinpä annoin sille takin!

En muista sijoitusta, mutta hyvin taisi mennä :D

Huomenna lähdetään matkaan iloisella mielellä, pääasia on että koira käyttäytyy hyvin! :) Kuvia en varmaan valitettavasti kehästä saa, koska kukaan ei ole ilmoittautunut innokkaaksi kuvaajaksi. :( Huomenna en varmaan ehdi Dinoa ja Tarmoa lenkittämään, katsotaan.