Kesätauon päätös

Olen paha, paha ihminen. Ensin ostan itselleni hienon uuden kameran. Hetkeä myöhemmin tajuan etten ole muutamaan päivään kuvannut. Päätän lähteä kuvaamaan ulos, mutta kamera onkin mystisesti kadonnut. Lähdin sitten 1000D:n kanssa kymmeneksi päiväksi musaleirille, ja tänään sieltä kotiutuessani sain kuulla kaveriltani että olin jättänyt Nikonini hänen luokseen :D Aloin kyllä jo vähän huolestua kun kameraa ei tuon mätsärireissun jäljiltä näkynyt eikä kuulunut, mutta en silti osannut ajatella että joku sen olisi varastanut. No, huomenna saan kamerani takaisin ja voin taas jatkaa miljoonien samanlaisten koirakuvien postaamista.

Tuota samanlaisten kuvien dilemmaa olen vähän pohtinut. On helposti nähtävissä, että varsinkin omasta koirastani (Nanasta) ottamani kuvat ovat todella samankaltaisia ja jotenkin nuupahtaneita. Pitänee katsella paljon muiden kuvaajien koirakuvia, vaihtaa vähän kuvauspaikkoja ja yrittää insipiroitua. Huomenna menen illalla tokotreeneihin, siellä aion kuvata muiden koirakoiden tekemistä ja ehkä Dinon tai Nanan kanssa vähän treenata, katson huomenna mikä on fiilis. Perjantaina ainakin menen käymään Rajasaaressa.

No mutta, tuosta edellä mainitusta musaleiristä johtuen olen unirytmini sotkenut ja yhä hereillä. Tekstin taso ei kuitenkaan juuri nyt päätä huimaa, joten voisin alkaa nukkua. Haluan kuitenkin kehottaa teitä kaikkia lukemaan tuon leirin blogia koska se on hieno. Ja tuo musaleiri on hieno. Jotain samankaltaista mitä tuohon edellä mainittuun blogiin on Valvojataulun ja päiväohjelman saastuttamisen seurauksena kirjoitettu, voisin itsekin kirjoittaa. Nyt ei kuitenkaan ole energiaa, joten tyydyn toteamaan että vaikka tuo oli peräkkäin jo kuudes leirini Orivedellä, se ei varmasti ollut viimeinen. Paljon hyviä keskusteluja,  erinomaista musiikkia, hienoja ihmisiä ja kauniita yökävelyitä.

Ja tässä vielä loppuun kuva sieltä, ihan vain että kaikki tietävät mitä musaleireillä oikeasti tapahtuu :)  Tai ehkä lähinnä, että kaikki tietävät mitä tapahtuu jos on ollut tuhma käyrätorvisti Nuorison orkesterikurssilla. Minut voi bongata punavalkoraitaisen paitani kanssa tuosta vihreiden ihmisten vierestä.