Sinä pidät minua pystyssä

Pääsin tänään tapaamaan viikko sitten kotiutunutta parsonrusselinterrieriherraa, Hupia. Se on muuttanut tänne Laajalahteen melkein naapuriin, walesinspringerspanieli Hampun kaveriksi. 

Nana ei päässyt tapaamaan pentua, kävin kuvaamassa ja paijaamassa pientä ja otin Hampun mukaani iltalenkille. Hupi on todella reipas ja iloinen pentu, tyypillinen terrieri. Siitä näkyy toivottavasti toisenkin kerran kuvia täällä, ja heinäkuussa se tulee Hampun kanssa meille hoitoon.

Nana ja Hamppu ovat aika tyypillisiä spanieleita, nättejä mutta eivät aina niin fiksuja. Iltalenkillä oli hauskaa, koirat juoksivat metsässä tyytyväisinä ja minä yritin saada otettua kuvia. Koko Laajalahti oli merkillisen hiljainen, missään ei tullut ihan paria koiraa lukuunottamatta ketään vastaan. Niinpä Nana sai juosta suurimman osan lenkistä vapaana. Sillä ei kuitenkaan ollut enää kauheasti energiaa, koska olin sen kanssa aamulla monta tuntia tallilla.

En ottanut kameraa tallille, mutta olisin kyllä saanut paljon hauskoja kuvia. En voinut ratsataa, koska Nana oli mukana joten kävin taluttamassa Cinaa maastossa. Halusin, että hevonen pääsee lampeen kahlailemaan kun se siitä niin kovin pitää. Pienen pähkäilyn jälkeen laitoin Cinan riimuun kiinni Nanan hihnan, ja siihen perään vielä riimunnarun, ja niin pääsi tamma uiskentelemaan :'D Nanakin innostui uimaan ihan kunnolla. Oli ihanaa kävellä kaikessa rauhassa kahden kivan elukan kanssa metsässä, takkia ei todella tarvinnut ja auringonpaiste oli mieletön.

Kevät on todella täällä, minulla on enää kaksi päivää koulua ja koeviikko jäljellä. Sitten pitääkin alkaa lukea kirjoituksiin... Tai pitäisi, itseni tuntien luultavasti keskityn kesällä lähinnä koirienhoitoon ja lomailuun.