torstai 1. toukokuuta 2014

Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää


Tämä on ensimmäinen kuva, jonka olen ikinä Nanasta laittanut Facebookiin. Se on päivätty 10.2.2011, viisi päivää sen jälkeen kun Nana oli muuttanut meille. Tänään Nana viettää 8-vuotissyntymäpäiväänsä, ja minusta on oikea aika pysähtyä vähän miettimään millaisesta koirasta kirjoitan tänne blogiin. Kuten jokainen voi tuolta esittelysivulta lukea, Nana on puoliksi englanninspringerspanieli ja puoliksi labradorinnoutaja, 8-vuotias leikattu narttukoira. Tuo ei kuitenkaan kerro mitään siitä millainen tyyppi Nana on.


Nana on todella todella kiltti koira. Hyvä esimerkki Nanan kiltteydestä oli äsken, kun se syömisen jälkeen nuoli kuppiaan ja Väinö tunki samalle kupille. Nana väisti tyynen rauhallisesti pois toisen tieltä, sama juttu jos siltä tulee joku koira ottamaan lelua pois. Toisaalta Nana on myös omanarvontuntoinen, se ei anna muiden hyppiä silmille ja ilmoittaa varmasti kaverille välillä tiukastikin että ei ole nyt kiinnostunut leikkimisestä. Uusia koiria tavatessaan Nana on usein hermostunut ja haukkuu, mutta en ole vielä löytänyt koiraa johon se ei olisi tottunut.


Nana on minun koirani, siitä ei ole epäilystäkään. Se tottelee minua paremmin kuin ketään muuta, nukkuu vieressäni kaikki yöt ja ymmärtää puolesta sanasta mitä haluan siltä. Vanhoina hyvinä aikoina kun minulla ei vielä ollut koiraa, ajattelin itse ja varmasti joku muukin, että tulen hankkimaan saksanpaimenkoiran tai jonkun muun palveluskoiran. Ehdottomasti pentuna ja maineikkaalta kasvattajalta valioyksilön, jonka koulutan käsittämättömän tottelevaiseksi ja hämmästytän kaikkia hienon koirani kanssa.

Nana ei ole tuollainen. Se ei tottele minua aina, se räksyttää vieraille koirille, vetää edelleen hihnassa aina joskus ja saattaa kadota puoleksi tunniksi jonkun elukan perään. Iltapalaa odottaessaan Nana vinkuu eteisessä, kuvaa otettaessa se välillä nousee ennen kuin saan kameran edes päälle. 

Millään noilla asioilla ei kuitenkaan ole väliä, koska Nana on juuri täydellinen koira minulle. Viime aikoina se on vältellyt hyppäämistä paikkoihin, jalat ovat jäykät pitkään lepäämisen jälkeen ja silmien päälle on alkanut tulla harmaita karvoja. En uskalla edes ajatella miten tulen joskus jaksamaan ilman Nanaa, mutta onneksi se ei ole vielä tämän päivän murhe.


Ei ehkä perinteisin synttäripostaus, mutta joka tapauksessa paljon onnea Nana 8v! <3

24 kommenttia :

  1. Aivan ihana postaus! :') Paljon onnea Nana <3

    VastaaPoista
  2. Kyllä oli ihana postaus :) Onnea Nanalle!

    VastaaPoista
  3. Upea Naanu, te ootte ihan täydellinen pari <3

    VastaaPoista
  4. Onnea Nanalle! Vaikuttaa aivan ihastuttavalta koiralta. Tosi mainio roturisteytyskin vielä. :)

    VastaaPoista
  5. Kirjoititpa kauniisti, taidatte olla just eikä melkein sopivat toisillenne :) Paljon onnenrapsutuksia Nanalle!

    VastaaPoista
  6. Ihanasti kirjoitettu, suuret onnittelut Nanalle! :3

    VastaaPoista
  7. Ompa ihana blogi. En ole aikaisemmin löytänyt tätä, mutta nyt kyllä liityn heti lukiaksi. Itsekin hoidan paljon tuttujen koiria, sekä kisuja. Tällä hetkellä vakkari hoidokkeina on rotikka ja labbis. Oma koirakin löytyy, täytti juuri eilen 7v. :) Kiinnostavaa jään seurailemaan. Suuret onnittelut Nanalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiva kuulla, tervetuloa lukijaksi! :) Nana kiittää.

      Poista
  8. Hurjasti onnea Nanalle!! Ihana postaus, Nanakin on ihana :')

    VastaaPoista
  9. Tosi ihana postaus! Nanalla on kyllä vielä monia iloisia vuosia jäljellä (:

    VastaaPoista
  10. Paljon onnea Nanalle! tuitui ihana koira ja tää postaus on varsin hellyttävä c:

    VastaaPoista
  11. Voi miten kauniisti kirjoitettu :') Hassua ajatella että Nana ei ole ollut sulla aina, sehän on ihan sun koira! Mutta koiran kanssa yhdessä vanheneminen ja aika vanhenevan koiran kanssa on jotain niin kaunista ja mahtavaa.

    VastaaPoista
  12. Hei!
    Minun on ihan pakko kysyä, että mistä Nana on sinulle tullut? Asuiko Nana ennen sinua Karkkilassa? Jos asui, niin kyseessä on koira, joka on alunperin ollut minulla. Oon etsinyt Nanaa ja miettinyt mitä sille kuuluu ja missä se edes on. Nana oli meillä pennusta asti 2-3 vuotta. Jouduimme raskain mielin Nanasta luopumaan, koska Nana ei tottunut taaperoikäiseen lapseemme. Jouduin tekemään raskaan päätöksen ja luopumaan Nanasta. Uuden omistajan kanssa oli aikomus olla yhteydessä, mutta hän jotenkin "hävisi" enkä ole saanut häntä kiinni. Minua on vaivannut nämä vuodet, mihin se ihana luppakorva joutui. Tämä sinun Nana näyttää erehdyttävästi samalta koiralta mikä meillä oli. Ja ikäkin täsmäisi. Olisin kiitollinen jos pystyisit vastaamaan minulle. Olisi kyllä melkoinen sattuma, jos tämä Nana olisi se sama, mikä minulla oli! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. !! On sama Nana, vastaan sulle sähköpostiin. Ihanaa kuulla, mulle on aina ollut vähän hämärän peitossa miten Nana on lapsuutensa viettänyt.

      Poista