And I want all the world to see we've met

Tänään oli todella hieno aamupäiväwhateverlenkki. Mukana olivat

Bátor

ja tietysti

Nana.

En ole nyt viikkoon kirjoitellut, on jotenkin ollut niin paljon muuta mielessä. Eikä ikuinen harmaus jostain syystä inspiroi kuvaamaan. Olen kuitenkin totuttuun tapaan puuhaillut kaikenlaista koirien kanssa. Olemme käyneet Tiian ja Sofin kanssa kävelemässä niin Malminkartanossa kuin hämmentävästi jonkun metsän kautta Pitäjänmäestä Mäkkyläänkin. Tämän viikon keskiviikkona tuli täyteen kolme vuotta siitä kun Nana tuli meille, mutta emme erityisesti juhlistaneet sitä. Perjantaina vahdin taas Ilo-seefferiä, sen toinen korva alkaa olla pystyssä!

Eilen olisi ollut melko blogiystävällinen päivä, mutta ei huvittanut kuvata joten en sitten ottanut mitään kuvia. Aamulla kävin lenkillä Rico-rhodesiankoiran ja sen omistajan Terhin kanssa. Rico tulee meille huhtikuussa hoitoon ja asuu aika lähellä, joten ajattelimme että koirien on kiva saada tutustua rauhassa ennen hoitojaksoa. Nana yllätti minut positiivisesti ja jopa leikki Ricon kanssa. Kävin myös viemässä Bátorin ulos Nanan kanssa, Elfvikin metsään kuten tänäänkin.

Tiia juuri kirjoittikin blogiinsa tästä aiheesta, mutta on ihan käsittämätöntä miten paljon oma fiilis vaikuttaa koirien käyttäytymiseen. Tänään molemmat koirat olivat kuin pieniä enkeleitä ja käyttäytyivät todella hienosti. Auringonpaiste, hoidetut koulu- ja pihatyöt, kevään merkit ilmassa, kuun asento ja god-knows-mikä vaikuttivat siihen että meidän lenkkimme oli todella onnistunut. Koirat leikkivät, siis ihan oikeasti leikkivät. Olen niin kovin iloinen ja onnellinen siitä miten hyvin Nana viihtyy Bátorin seurassa. Yleensä Nanan "leikkiminen" on sitä, että se rähjää ja läimii kaveria stressaantuneena tassulla naamaan. Vaan ei tänään.

Nana ja Bátor juoksivat todella pitkään ja hartaasti ympäri metsää. En edes ottanut kuin tuon yhden kuvan niiden leikeistä, koska tuli niin hyvä mieli että Nana kerrankin leikkii toisen koiran kanssa. Väitän, että sen leikkimisen välttely ja "huonosti" leikkiminen johtuvat vain siitä ettei se yleensä ole kovin rentoutunut toisten koirien kanssa. 

Bátor kuitenkin on läpeensä onnellinen, mutta kuitenkin ehdottoman hyväkäytöksinen koira, johon Nana on saanut tutustua rauhassa. Ei siis ole ihmekään, että niiden leikit sujuvat. Kaikkein parasta on, että Bátor asuu ihan meidän naapurissa, joten saan sen aina lenkille mukaan kun tahdon. Kuten sanoin Pastorin (oh yes!) omistajallekin, olen varma että Nanalle tekee todella hyvää saada hengailla ihan rentoutuneena toisen koiran kanssa.