torstai 21. toukokuuta 2020

It made me so happy, as ordinary things often do


Kerran kuussa blogin päivittäminen tuntuu paitsi mahdolliselta, myös tärkeältä. Merrille ja minulle kuuluu hyvää, olemme molemmat pysyneet terveinä. Valmistuin huhtikuun lopulla sosionomiksi, ja hain pariin kouluun. Merrin kanssa olen harjoitellut nose workin alkeet, eli opettanut sen tunnistamaan ja ilmaisemaan eukalyptuksen hajun. Tassumafia toimitti nopeasti (ja ilman lisämaksua) tarvittavat välineet, ja Merri on ollut nopea oppimaan. Kävin aikoinaan walesinspringespanieli Charlien kanssa hajutunnistuksen alkeet -kurssin, joten tekninen puoli on suunnilleen hallussa. 




Tänään otin pitkästä aikaa taas kameran mukaan, ja sain mielestäni omalla tasollani ihan onnistuneita kuvia Merristä.  Meillä oli oikein onnistunut kuvausreissu, Merrillä on onneksi melko vahva paikallaolo. On sitä toki harjoiteltukin, mutta jotenkin tuntuu, että se sujuu siltä luonnostaan hyvin. Merri ei myöskään vedä hihnassa (paitsi nähdessään oravan), eikä sitäkään ole treenattu. Uskon, että melkein minkä vain koiran voi opettaa kulkemaan nätisti, mutta myös sen, että jotkut koirat oppivat ja osaavat luonnostaan kulkea hihnassa toisia paremmin.




Mutta eipä tässä sen kummempaa. Palaan toivottavasti asiaan viimeistään kesäkuussa :)




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti