Hyvää tätä vuotta kaikille! Tänä vuonna täällä on ehtinyt olla jo kaksi hoitokoiraa, mutta ensimmäisestä en valitettavasti tullut ottaneeksi kuvia. Walesinspringerspanieli Charlie oli täällä muutaman päivän. Pikkuspanielin vierailu sujui mukavasti, toivottavasti se tulee taas pian käymään.
Elokuussa 2013 vähän alle vuoden ikäinen bordercollie Milo saapui kaverilleni Marille, ja onnistui yllättämään kaikki. Jatkuvalla vinkumisella, paremmin toukalle kuin koiralle sopivalla keskittymiskyvyllä ja kammottavalla hihnakäytöksellä ei paljon juhlittu, ja muistan ajatelleeni, että mitähän tuostakin koirasta mahtaa tulla. Nykyään Miloa ei enää tunnista samaksi koiraksi - ulkonäönkään puolesta.
Milosta on kasvanut iloinen, tasapainoinen ja älykäs pieni koira. Se ymmärtää, mitä sille sanotaan, pysyy sisällä rauhassa poissa jaloista, ja tottelee koko sydämestään, kun siltä pyytää jotain. Toki Milo edelleen menee helposti kierroksille, ja varmasti koirasta voi aina kouluttaa vielä tottelevaisemman. Olen joka tapauksessa todella ylpeä Marista, ja työstä, jonka hän on Milon kanssa tehnyt. Näin tottelevaista ja hienoa koiraa on ilo hoitaa.
Nanalle kuuluu hyvää, ihmeen hyvää itse asiassa. Tänään se oli yhteislenkillä vuoden ikäisen Hiisi-huskyn kanssa, ja koirat leikkivät pariin otteeseen. Nana juoksee vapaana innoissaan ympäriinsä, eikä mistään kivusta ole tietoakaan. Sille diagnosoitiin tänä keväänä nivelrikko, mutta 9,5v teräsvanhus on vetänyt nyt jo pari kuukautta täysin ilman kipulääkkeitä. Nana syö Synoquin Efa-lisäravinnetta, ja annoskokoa on pienennetty, mutta muuten kaikki on kuten ennenkin. Nana jopa oppi tuossa pari päivää sitten kierimään. Käsimerkin se tosin tarvitsee avukseen, mutta se sallittakoon puolikuurolle seniorikoiralle.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti