2025

TAMMIKUU

Sibbe 9vko

Kauan odotettu koiranpentu Sibbe tuli kotiin. Vietin jostain syystä viimeiset viikot ennen pennun kotiutumista lukemalla somesta kauhutarinoita siitä, miten kauheita elukoita koiranpennut ovat. Ehkä odotukseni olivat matalat, ehkä Sibbe oli hyvä tyttö, mutta meidän vuotemme lähti mukavasti käyntiin. Ennen Sibben kotiutumista kävin yksin Tallinnassa, se oli onnistunut reissu. Vietimme myös rakkaan veljeni 30v-synttäreitä rakkaiden ihmisten seurassa, ensi vuonna onkin sitten minun vuoroni täyttää kolmekymmentä.

HELMIKUU

Lippulaivan kirjastossa laatuaikaa

Helmikuussa sain viettää aikaa veljentyttöni Junon kanssa ja kehitimme konseptin, jossa haen hänet viikottain päiväkodista. Joitain poikkeuksia lukuunottamatta näin kävikin, ja viikottaista tapaamista odottivat yhtä innokkaasti niin veljentyttö kuin tätikin. Lisäksi kävin Jyväskylässä näyttämässä Sibbeä mummolle, se reissu sujui hyvin ja pentu käyttäytyi hienosti. Vietin aikaa niin tuttujen kuin uusienkin kavereiden kanssa, enkä vähiten siksi, että yritin pysyä järjissäni edelliseen kuukauteen verrattuna välillä rankalta tuntuneen pentuajan tiimellyksessä.

MAALISKUU

Ullan 80v-synttäreiden viettoa

Oli ilo saada juhlia sukulaiseni Ullan 80v-syntymäpäiviä, jotka hän halusi viettää Lahessa. Vieraina olivat äitini ja tämän sisko (sekä tietysti minun koirani). Juhlat sujuivat rattoisasti: teimme reippaan kävelylenkin, pulahdimme avannossa ja söimme minun laittamaani ruokaa kotonani. Sopii toivoa, että olisin itsekin kasikymppisenä siinä kunnossa, että voisin viettää yhtä aktiiviset synttärit. Naistenpäivänä kävimme teatterissa äitini ja veljentyttöni kanssa, se oli hauskaa. Teimme myös luontoretkiä koirien ja paikallisoppaan kanssa, Sibbe jaksoi hienosti samoilla metsässä pienillä jaloillaan.

HUHTIKUU

Tallinnassa oleellisten asioiden äärellä, eli syömässä

Huhtikuussa kävimme Tallinnassa siskoni kanssa. Matkasta muistan parhaiten sen, miten yritimme peitellä nukahtamistamme Fotografiskan aivan liian mukavissa säkkituoleissa pimeässä huoneessa. Kokonaisuutena reissu oli onnistunut, Tallinnassa on ilo käydä. Aika oli tehnyt tehtävänsä ja Sibben halu pureskella kaikkia alkoi vähentyä, joten myös Junon ja Sibben ystävyys alkoi syventyä. Meillä oli myös partiolippukuntamme Laajalahden eräveikkojen viikonlopun mittainen kevätretki, jolle osallistuin Sibben kanssa. Arvoin viimeiseen asti, otanko pentua mukaan, mutta onneksi otin. Sibbe oli kovin rakastettu ja käyttäytyi hienosti. Etenkin yhden lapsen aamuinen kommentti jäi mieleen: "Eka mua väsytti ihan sikana, mut sit mä näin Sibben ja tuli heti parempi fiilis". Myös Sibben pentukoulu alkoi huhtikuussa.

TOUKOKUU

Merri taukoilemassa koirakoululla

Toukokuussa ensimmäinen kummityttöni syntyi, se oli suuri tapaus. Ystäväni Elinan Bilbo-isovillakoira oli Lahdessa yökylässä, minulla oli auto-ongelmia (jotka onneksi saatiin korjattua) ja Sibben näyttelyura alkoi loistokkaasti. Kävimme myös Merrin kanssa koirakoulussa irtotunnilla ja olin ylpeä Merrin rauhallisesta käytöksestä. Tein jonkin verran vapaaehtoistöitä Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä, siivoilin lähinnä kissojen huoneita. Kesätyöni vanhassa ja tutussa työpaikassa alkoivat, on aina mukava palata töihin sellaisiin paikkoihin, joissa työnteko ei tunnu työltä. 

KESÄKUU

Rentoilijat kotona lepäilemässä

Siskoni lapsi, eli toinen kummityttöni syntyi. Toinen kesäkuun tärkeä tapahtuma oli tietysti veljentyttöni Junon 4v synttärit. Minä jatkoin yhä työntekoa mukavissa kesätöissäni, joissa Sibbekin pääsi pyörähtämään menestyksekkäästi. Koirilla oli muitakin mukavia juttuja: Merri pääsi vierailulle meillä kotihoidossa majailleen rescuekoira Arvin luo, koirat muistivat selvästi toisensa. Sibbe mukana partioleirillä, olin taas pohtinut, voinko ottaa sen mukaan, mutta onneksi otin. Leiriläisiä oli enemmän kuin oman lippukuntamme retkillä, mutta sehän ei Sibbeä haitannut; enemmän rapsuttajia!

HEINÄKUU

Mökillä ei ollut kiire mihinkään

Heinäkuussa vietin vihdoin sellaista aikaa, josta olin haaveillut valehtelematta vuosia. Minulla ei ollut kalenterissa mitään, en ollut sopinut kenenkään kanssa tapaamisia, enkä luvannut hoitaa yhdenkään ihmisen koiria. Tämä tarkoitti mökkeilyä, mummon luona vierailua ja jopa vuoden kolmatta Viron-reissua: kävin yksin Tallinnassa. Laitoin kaverilleni heinäkuussa viestin "Oispa aina loma. Aattelin et mä tylsistyn ja ahdistun, mut ei. Oispa aina loma.". Minulla on ollut taipumus täyttää kalenterini jok'ikinen tyhjä kohta kaikella mahdollisella ja mahdottomalla, mutta tänä kesänä uskalsin antautua aikatauluttomuuteen ja se kannatti.

ELOKUU

Tuoreen äidin, eli siskoni kanssa vaunukävelyllä

Rakas siskontyttöni, eli toinen kummityttöni syntyi. Ensimmäisen kummityttöni kastejuhlaa vietettiin Espoossa ja sain kunnian toimia hänen sylikumminaan. Kävimme pizzalla Tammisaaressa veljeni perheen kanssa, myös Sibbe oli menossa mukana ja käyttäytyi hienosti. Vietimme kaverini polttareita mainiossa seurassa. Elokuussa olin myös tutorina opastamassa uusia sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun saloihin, vaikka opiskelenkin itse liiketaloutta. Koen, että minulla on enemmän annettavaa tuleville sosionomeille, kuin tradenomeille, koska olen jo valmis sosionomi.

SYYSKUU

Partiokokouksessa voi päätyä vaikka kehystämään luontokuvia

Elokuisten polttarien jälkeen oli luonnollista, että saimme viettää syyskuussa samaisen kaverin häitä. Hääpäivä oli todella kaunis ja Seurasaari oli nappivalinta niin vihkimisen kuin hääpäivänkin osalta. Tässä kuussa vietin paljon aikaa siskontyttöni kanssa, koirat kulkivat mukana, mutta lähinnä yksitellen. Sibbe näytteli harva se viikonloppu ja menestystäkin saatiin, joten siitä tuli juniorimuotovalio. Harrastin partiota Lahessa: se oli uusi aluevaltaus, onnistunut sellainen.

LOKAKUU

Äiti, Juno, Sibbe ja Merri Lahessa

En enää juuri epäröinyt, kun Laajalahden eräveikkojen syysretki koitti ja piti päättää, otanko Sibben mukaan. Pienet partiolaiset suorastaan riemastuivat, kun Sibbe loikkasi autosta retkipaikalla. Tein lokakuussa paljon vapaaehtoistyötä Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä, lähinnä erilaisia koiria ulkoiluttamalla. En ole koskaan ollut mikään suuri halloweenin ystävä, mutta tänä vuonna vietimme kaverini Elinan kanssa ikimuistoisen halloweenin Helsingin yössä. Veljentyttöni Juno tuli äitini kanssa yökylään Lahteen, teimme metsäretkiä ja pidimme hauskaa.

MARRASKUU

Partiokokouksessa Espoossa pelattiin ihmissutta harva se viikko

Olen huomannut, että marraskuusta pääsee hyvin yli keskittymällä valoiseen aikaan ulkoiluun ja kulttuuriin sen eri muodoissa. Runomarraskuu on valehtelematta yksi vuoden kohokohdista: rakas ystäväni lähettää minulle joka päivä itse lukemansa runon, joten sain nauttia niistä. Kävin myös useamman kerran eri ihmisten kanssa teatterissa ja konserteissa. Lahessa oli onneksi edes vähän lunta, kulttuurin ohella se auttoi jaksamaan. Sibbe täytti vuoden, hänelle järjestettiin tietenkin syntymäpäiväjuhlat. Partion harrastaminen kahdessa kaupungissa sujui ihan hyvin, meillä on todella mukava ryhmä johdettavana Espoossa.

JOULUKUU

Yrityskylässä on ollut hauska tehdä töitä

Tulin joulukuussa viettäneeksi aikaa molempien kummityttöjeni kanssa, enkä enää ihmettele lainkaan, miksi kaikki sukulaistädit kautta aikojen ovat aina päivitelleet lasten kasvavan nopeasti.  Suuri tapahtuma oli tietysti myös Pasilan Messukeskuksen kaksipäiväinen näyttely, jossa Sibbe pärjäsi hienosti. On ihan ehdottomasti koiria, joille Messarin tyyppinen näyttelytilanne on liian vaikea, mutta Sibbe ei ole yksi niistä koirista. Se nauttii näyttelyreissuista täysin siemauksin. Joulukuussa ehdin vielä käydä konserteissa, tehdä vähän töitä ja viettää täydelliset synttärit parhaassa seurassa. Joulunvietto sujui rennosti perheen kanssa.

Vuosi 2025 oli kokonaisuutena oikein onnistunut, saapi nähdä mitä uusi vuosi 2026 tuo tullessaan.