Kävimme äsken Nanan kanssa kahdestaan metsäretkellä. Vanhuskoiralle tuli vappuna kymmenen vuotta täyteen. Tiettyä rauhoittumista ja tasaantumista on ajoittain havaittavissa, ei onneksi liialti. Olen viime aikoina käyttänyt paljon aikaa vieraiden koirien hieromiseen, enkä voisi olla innostuneempi opiskelija. Varjopuoli on, että voin suoraan myöntää Nanan jääneen vähemmälle huomiolle. Onneksi koiraa anteeksiantavampaa otusta ei ole, ja vietimme tänään mukavan illan metsässä Nanan kanssa.
Ihana Naanu, erityisesti vikassa kuvassa <3
VastaaPoistaHän on niin erinomaisen sievä :') Kiitos muru <3
PoistaIhana Naanu, kääpien ystävä. Vaikka se on jäänyt vähän pienemmälle huomiolle viime aikoina, niin tosi hyvin se vetää. Jos ei mennä kotiin päin.
VastaaPoista:D pus!
PoistaBlogista löytyypi tunnustus sulle! :)
VastaaPoistahttp://viimaisa.blogspot.fi/2016/05/blogger-recognition-award.html
Vau kiitos!!
PoistaVika kuva on kyllä ihana! Nana on niin onnellisen näköinen!<3
VastaaPoistaKiitos <3 Hölmöltä se lähinnä näyttää :D
PoistaSuorastaan satumaisia kuvia! Nana näyttää onnelliselta, vaikka olisikin jäänyt vähän vähemmälle huomiolle <3
VastaaPoistaVoi kiitos <3 Joo kyllähän se siitä heti piristyy, kun ehditään enemmän viettää aikaa yhdessä :)
Poista