torstai 13. marraskuuta 2014

Ehkä pieni muttei silti heikko


Muistan, kun tuossa jo jonkin aikaa sitten päätin, että en ota enää uusia hoitokoiria. Päätös on pitänyt erinomaisesti, sillä tässä postauksessa esiintyvä pikkutyyppi on kaverini Elinan hoitokoira, ei minun. Se on Elinan veljen koira, ja oli Elinalla tänään pari tuntia lainassa. Kyseessä on parikuinen seropineito Bella, se on puoliksi jackrusselinterrieri ja puoliksi bolonka. Bella on ihan tajuttoman reipas pentu, ei ikinä uskoisi että se on ollut vasta vajaa viikon uudessa kodissaan.


Nana ja Penni eivät päässeet tapaamaan Bellaa ihan vielä, mutta eiköhän ainakin Nana joskus vielä pääse moikkaamaan sitä. Kävin päivällä taas Pennin, Nanan ja Charlien kanssa metsässä, oli oikein mukava lenkki. Päivällä on mukava käydä metsässä, kun koirat saavat rauhassa juoksennella vapaina eikä vastaantulijoita ole juurikaan. Puhuimme Charlien omistajan kanssa, että Charlien tasapaino ja koordinaatiokyky ovat parantuneet huomattavasti - ehkä osittain siksi, että se on päässyt juoksemaan metsässä vaihtelevassa maastossa. Tietysti osaltaan vaikuttaa myös se, että walesinuorukainen kasvaa koko ajan.

Eilen illalla vein Timon ja Ilo-saksanpaimenkoiran leikkimään koirapuistolle, mutta en jaksanut ottaa kuvia. Unkarinvizla Bátor sattui myös paikalle omistajineen. Pojilla oli hyvät leikit, pitänee jatkossakin viedä niitä yhdessä ulos :) Tässä vielä Bellan ja Tuomaksen herkkä yhteiskuva.


En tiedä kuinka moni teistä lukijoista muistaa tässä postauksessa mainitsemani saksanpaimenkoiran nimeltä Tino, tuskin kukaan :D Tino on kuitenkin minulle todella tärkeä koira, jota olen vienyt lenkille viimeksi nelisen vuotta sitten. Tähän taukoon on syynsä, mutta se on pitkä juttu joka ei oikeastaan edes kuulu tänne blogiin. Se ei liity kyseiseen koiraan, eikä sen tai minun tekemisiini mitenkään. Tänään on kuitenkin koittanut se suuri päivä, kun pääsen jälleen viemään Tinon lenkille tilanteen vähän muututtua. Minulla on ollut todella kova ikävä Tinoa, ja on todella hienoa päästä taas viemään sitä ulos. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ryhdyn jatkossa taas ulkoiluttamaan Tinoa toisinaan. Saa nähdä muistaako se minut vielä, sillä olen nähnyt Tinon viimeksi yli vuosi sitten ja silloinkin vain ihan vilaukselta.

8 kommenttia :

  1. Voi miten pieni ja suloinen Bella :') Tuo eka kuva on jotenkin sadunomaisen upea! On varmasti hurjan hienoa päästä taas tekemisiin merkittävän eläimen kanssa vuosien takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanasti sanottu, kiitos! Siinä on kato se kultanen leikkaus (tai mikä onkaan). Huomasin ku suoristin sitä et silmät on just tasan siinä yhellä kolmanneksella :'D

      Poista
  2. Voi miten ihana Bella! :') Pitäisköhän sitä itsekin yrittää jostain saada hoitokoiria, ois niin mahtava tutustua välillä muihinkin koiriin, hyviä kokemuksia syntyy varmasti paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bella on mahtava <3 Hoitokoirat on kyllä kivoja, pitäis! Mä oon oppinut ihan tajuttoman paljon erilaisten koirien kanssa touhuamisen kautta :)

      Poista
  3. Voi ei kuinka suloinen pikkuinen! Olisipa hauskaa päästä tapamaan jotakin pentua, viime kerrasta on niin kauhean pitkä aika!

    Tuli niin haikea olo kun kerroit, että pääset tapamaan Tinoa. Rupesin nimittäin muistelemaan Lina saksanpaimenta jota pari kertaa hoidin, ei ollut kuin vähän Emmiä vanhempi, mutta sairauden takia jouduttiin lopettamaan pari kuukautta sitten. Kerkesin nähdä sen vielä pari päivää ennen lopetusta, tuntui niin pahalta, kun toinen katsoi häntää heiluttaen huolestuneena, kun ei ymmärtänyt miksi kaikki ovat niin surullisia. En vain pysty ajattelemaan sitä itkemättä, oli niin upea koira ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bella on kyllä söpö ja sattui hyvin tulemaan kuvioihin just nyt, kun Charlie ei oo enää pikkupentu.

      Voi, tollaset hienot koirapersoonat on kyllä jotain niin upeaa. Jotenkin sitä sit kai pitäis yrittää suhtautua silleen, että koittaa olla kiitollinen siitä että on saanut tuntea sellaisen koiran. Se on outoa mikä siinä on, että jotkut koirat vaan kolahtaa

      Poista
  4. Niin kaunis ja herkkä tuo yhteiskuva, ihana! :) Ja mahtavaa, että ennestään jo tuttua koiraa pääsee taas tapaamaan, toivottavasti siitä kuullaan bloginkin puolella ainakin kuvien muodossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mäkin tykkään sen tunnelmasta :) Haha eiköhän siitä jossain vaiheessa jotain kuvia tuu, se on niin komea koira että en voi olla ottamatta kuvia :D Oli ihan parasta päästä lenkille Tinon kanssa <3

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.