maanantai 27. lokakuuta 2014

Entä jos oli pimeää


Jackrusselinterrieri Tiiti on meillä lainassa ennalta määrittelemättömän ajan. Serkkujemme pikkuterrieri tuli tänne, koska pihapiirissämme on tehty muutamia rottahavaintoja. Elättelemme toiveita, että Tiiti nappaisi tuon rotan :D Se on pyydystänyt hiiriä, mutta saa nyt nähdä miten käy rotan kanssa. Tiiti ja Nana ovat samanikäisiä narttukoiria, eikä Tiiti ole kaikkein helpoin koirasosiaalisuutensa suhteen. Jostain syystä Tiiti ja Nana kuitenkin tulevat hyvin juttuun: sisällä teeskentelevät lähinnä ettei toista ole olemassakaan ja metsässä juoksevat vapaana tyytyväisinä yhdessä.


Minun ei tarvinnut lähteä tänään enää iltalenkille koirien kanssa: Elina kävi hakemassa Tiitin mukaan kaverinsa kanssa kävelylle ja isä otti Nanan mukaansa käydessään viemässä kirjeen postiin. Koiranpito on helppoa kun ei tarvitse hoitaa kaikkea itse, minulle jäi hyvin aikaa kirjoittaa tämä postaus ja taidan päästä vielä ihan ajoissa nukkumaankin.


Alan pikkuhiljaa taas kotiutua Suomeen, Kiinasta toipuminen otti kyllä aikansa. Olemme onneksi edelleen nähneet Kiinassa olleiden kavereiden kanssa, joten paluu arkeen ei ole ollut liian rankka. Täällä on kaikki muuten oikein hyvin, mutta olen vähän alkanut huolestua 8-vuotiaan Nanan vanhenemisesta. Mieleen on myös tullut se, että seniorikoira saattaa olla vähän kipeänä. 

Se ei nykyään enää nouse heti ylös kun tulen kotiin, vaikka aikaisemmin se on aina rynnännyt heti ovelle. Nanan on selvästi vaikeaa  ja kivulloista nousta ylös maattuaan pidempään paikallaan. Se lienee kuitenkin normaalia vähän vanhemman koiran kohdalla, enkä osaa olla kuitenkaan kovin huolissani Nanasta. Metsässä se juoksee edelleen ihan innoissaan, joten tuskin se kovin kipeä on. Toisaalta koirat ovat usein hyviä peittämään kipuaan, ainakin Nanan kipukynnys tuntuu olevan käsittämättömän korkea. No, jatkan koiran tarkkailua ja jos huolestun lisää, suuntaamme eläinlääkäriin. Tammikuussa Nanalla on rokotukset, joten jos mitään ihmeempää ei siihen mennessä ilmaannu, menemme lääkäriin sitten silloin.

2 kommenttia :

  1. Ihania kuvia, toi lievä hämäryys tekee niistä vaan kiehtovampia! Mandylla oli tota samaa nihkeyttä ylösnostessa pitkään makaamisen jälkeen, mutta glukosamiini auttoi siihen ainakin jonkun verran. Kumpa eläimet osasivat kertoa milloin niihin sattuu :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! :) Voi Mandya :( Nanakin saa glukosamiinia (tai siis Nutrolinin Nivel-valmistetta, mutta siinä sitä on), aiemmin olin huomaavinani sen auttavan mutta nyt en ole ihan varma. Niinpä...

      Poista

Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta :)
llinjama@gmail.com