Niinhän siinä sitten kävi, että ei ikinä enää uutta koiraa -mantra vaihtui ei ikinä enää elämää ilman koiraa -hokemaan. Ja niin löysi tiensä kotiin Merri (ent. Roy). Merri on syntynyt joulupäivänä 2017, eli on puolitoistavuotias. Se on kastroitu uroskoira, jolla on jokseenkin synkkä historia. Se on viettänyt elämänsä viisi ensimmäistä kuukautta huonossa kodissa, josta eläinsuojelu otti sen huostaan. Vuoden päivät se ehti asua hyvässä kodissa, josta se sitten muutti elokuun alussa minun luokseni.
Muutin kesän alussa omilleni, ja Nanan kuolemasta tuli toukokuussa vuosi. Aika alkoi tuntua oikealta uuden koiran ottamiselle. Toki Tsaari-walesinspringerspanieli oli asunut meillä, mutta se ei kuitenkaan ollut ikinä oma koirani, vaan hoitokoira, joka palasikin omaan kotiinsa. Sillä on niin paha eroahdistus, etten halunnut edes kokeilla, mitä kävisi, jos sen yrittäisi saada viihtymään kerrostalossa kouluni ja töiden takia jonkin verran yksinoloa sisältävässä elämässä. Tähän virkaan valikoitui Merri.
Menin katsomaan Merriä heinäkuun puolessa välissä. Tapasimme aluksi pihalla, missä se hetken minua haisteltuaan alkoi haukkua minulle. Kävimme pienellä kävelyllä, ja menimme siitä omistajille sisään. Siellä pyysin herkkuja, joita syötettyäni koiralle se kiipesi syliini ja katsoi minua syvälle silmiin. Ei kuulemma ollut aralle koiralle tyypillistä käytöstä ja olin aivan myyty, minun oli saatava Merri kotiin. Kävin vielä toisenkin kerran moikkaamassa sitä, ja edelliset omistajat pystyivät onneksi pitämään Merriä siihen asti, että muutin Malminkartanoon kämppään, johon sain ottaa koiran. Nyt asumme kämppikseni ja Merrin kanssa kolmiossa hyvien kulkuyhteyksien ja lenkkimaastojen äärellä.
En ole vielä ottanut kameralla kuvia, mutta sekin päivä lienee edessä. Olemme jo ehtineet käydä Jyväskylässä moikkaamassa mummoani ja huomenna lähdemme kaverini mökille. Merri on todella arka, ja sillä on haasteita vieraiden ihmisten ja varsinkin koirien kohtaamisessa, mutta olemme menossa tapaamaan kouluttajaa asian tiimoilta. Olen varma, että Merristä tulee vielä varsin hyväkäytöksinen otus.