torstai 19. kesäkuuta 2014

Taking steps is easy, standing still is hard

Eilen illalla tulin kotiin Nuorison orkesterikurssilta Orivedeltä. Siellä oli taas kerran mielettömän hieno leiri. Tänä vuonna olin siellä jo seitsemättä kertaa peräkkäin, enkä kyllä keksi yhtäkään syytä olla menemättä sinne taas ensi vuonna. Ihanat ihmiset (varsinkin käyrätorvistit ;)), hyvä ruoka, soittaminen, musiikki ylipäätään, ihmissuden pelaaminen ja Oriveden opisto onnistuivat jälleen tekemään leiristä ikimuistoisen. 

Kertaakaan aikaisemmin aika ei ole kulunut tuolla noin nopeasti, nyt tuntui että yhdeksän päivän sijasta olin siellä ehkä korkeintaan kolme. Minulla ei ollut leirillä kameraa mukana, mutta haluan silti jakaa täällä blogissa kaksi kuvaa tuolta leiriltä. Ihan vain että tiedätte millainen meininki klassisen musiikin leireillä oikeasti on! Ensimmäisessä näkyy pala sinfoniaorkesteriamme ja toisessa leirin kaikki käyrätorvistit damagen jälkeen. Damage on rangaistus, joka seuraa tuhmille (tai no, melkein kaikille) käyrätorvisteille leirin loppupuolella. Joka vuosi se on jotain vähän erilaista, tänä vuonna teimme toisistamme... installaatioita.




Mutta, nyt siis olen kotona Nanan luona. Vähän kurjaa edes tulla kotiin ilahduttamaan vanhuskoiraa, koska huomenna puoli kuuden aikaan aamulla lähden taas pois. Tällä kertaa vuorossa on matka Sveitsiin. En ole vieläkään ihan sisäistänyt, että oikeasti pääsen Sveitsiin, enkä ihan tiedä mitä kaikkea tulen tekemään siellä. Kahdessa viikossa kuitenkin varmaan ehtii kaikenlaista. Otan kameran mukaan, mutta en välttämättä tule ottamaan kauheasti kuvia tai kertomaan reissustani tänne blogiin, saa nyt nähdä.


Tänään kävin Tapiolassa Nanan ja siskoni kanssa. Bussimatkat sujuivat hienosti, Nana lähinnä nukkui. Ensin odottelimme Nanan kanssa myöhässä olevaa siskoani koirapuistossa. Sinne sattui Kreikasta tullut kymmenvuotias löytökoira, hauska otus. Tapasimme myös kahdeksanvuotiaan englanninspringerspanielin omistajineen. Kävimme Kaisan Caféssa ja pienimuotoisesti shoppailemassa, Nana käyttäytyi mitä mallikelpoisimmin. Hieno koira <3

Heinäkuussa tänne on heti reissuni jälkeen tulossa yhteensä viisi koiraa muutaman viikon aikana: kaksi pikkuterrieriä, kaksi labbista ja yksi walesinspringerspanieli. Vilskettä ja tekemistä siis riittää, naapurini lupautui ihan tosissaan ottamaan Nanan sinne jos senioriseropin hermot meinaavat pettää. Tänään Nanaa vielä hymyilytti...


Mutta minä lähden nyt Sveitsiin ja Nana jää isäni erinomaiseen hoitoon, Auf Wiedersehen!

2 kommenttia :

  1. Yli-ihana Nana tossa viimisessä kuvassa :') Ja matka sveitsiin kuulostaa mahtavalta!

    VastaaPoista

Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta :)
llinjama@gmail.com