lauantai 29. maaliskuuta 2014

Oppia äänesi kuulemaan

Eilen olin koirakoulussa Nanan ja kaverini Elinan kanssa. Olemme Nanan kanssa käyneet muutaman viikon ajan kotikoirien harrastuskurssilla, siellä on ollut todella hauskaa ja olemme saaneet tutustua eri harrastuslajeihin. Melkein joka viikko koirakoululle on selviytynyt erilainen kokoonpano, välillä siellä on ollut minä, Elina, isä tai veljeni Lenno Nanan kanssa. Kerran olin siellä Timonkin kanssa, ei ole tainnut vielä millään viikolla ollut sama porukka paikalla muiden kiireiden takia :D No, onneksi meidän kouluttaja on niin paras ettei ole mitään väliä kuka sinne eksyy ja minkä koiran kanssa, aina on rento meininki ja hyvät treenit.



Tällä kertaa teimme arkitoko-tyyppisiä juttuja, ensin sisällä lyhyesti pari hihnatreenijuttua ja sitten lähdettiin ulos ihanaan auringonpaisteeseen. Elina otti meistä kuvia, näitä oli kiva katsella koska en juuri koskaan saa meistä yhteiskuvia. Ulkona teimme erilaisia variaatioita ohituksista, Nana ei kertaakaan haukkunut kenellekään ja teki hyvää duunia Elinankin kanssa kun annoin välillä koiran hänelle. Vähän se tietysti tuijotteli minun perääni, mutta täytyy kyllä sanoa että olin positiivisesti yllättynyt sen käytöksestä. Nana kun on vähän sellainen koira, ettei se välttämättä motivoidu tekemään muiden kanssa.


Teimme myös sellaista, että pujoteltiin eri houkutusten (leluja, ruokaa, lihalientä ja verta pulloissa) ohi, Nana oli superhieno. Onnistuin jotenkin joko itse potkaisemaan kumoon tai sitten ohjaamaan Nanan yhtä namikuppia päin. Namit lensivät ympäriinsä, mutta Nana ei koskenut niihin kun kielsin, ja se jopa malttoi maata paikalla sen aikaa että sain namit kerättyä takaisin kippoon. Tuo nyt ei välttämättä kaikkien koirien kohdalla ole mikään superhieno suoritus, mutta Nana on niin uskomattoman ahne että olin ylpeä siitä.



Lopuksi tehtiin vielä paikallaoloa, se sujui ihan hyvin. Nanalla ei sinänsä ole ongelmaa maata paikallaan, ongelma tulee siinä vaiheessa kun minun pitäisi palkata sitä. Se nimittäin nousee melkein aina ylös kun laitan käden taskuun/namipussiin... No, onneksi Mea neuvoi todella selkeän ja hyvän tavan lähteä kitkemään sitä ongelmaa joten eiköhän tämä tästä. Tuli kyllä hinku päästä johonkin tokotreeneihin, toivottavasti meidän treenimme saadaan taas käyntiin Oulunkylässä.

10 kommenttia :

  1. Eikö siellä ole enää yhtään lunta? :O Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  2. Täh sä et näytä yhtään iteltäs kolmannessa kuvassa. Olette ihania, Naanu on hieno <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just katoin et näytänpäs mä kivalta kolmannessa kuvassa et hei kiitti tästä ;) Kiitos kiitos, niin se on <3

      Poista
  3. Vau, onpa ihanan vapauttavan oloisia treenejä! Mahtavia kuvia, näistä välittyy oikeesti tekemisen ilo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep tuolla on kyllä kiva meininki :) Kiitos, kiva kuulla!

      Poista
  4. Just tollanen rento tekeminen ja harrastaminen kuulostaa niin täydelliseltä! Ihana postaus kaikin puolin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep oon kyllä onnellinen ku oon löytänyt noin kivan koirakoulun, ja tonne on vieläpä ihan lyhyt matkakin :) Meillä ei Nanan kanssa oo mitään kummempia tavoitteita niin just tollanen rento meno sopii meille. Kiitos paljon!

      Poista
  5. Tosi ihanasti paistaa jo kevätaurinko noissa kuvissa! :D muutenkin kiva postaus (:

    VastaaPoista

Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta :)
llinjama@gmail.com